sunnuntai 21. helmikuuta 2016

2-vuotiaan Inun kiipeilyrata

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, me unohdettiin Inun synttärit helmikuun toinen päivä, ja se vasta olikin hävettävää. Inu sai "synttärilahjansa" vähän myöhässä, ja vasta nyt minulla on kuvia teille näyttää. Inulla on tähän asti ollut alla olevassa kuvassa näkyvä kiipeilyseinä, johon teimme nyt lisäyksiä. :) Tai siis mies teki, minä sanoin mitä tehdään.

Vanhassa seinässä Inu pääsi portaille hyppäämällä kiipeilypuun alatasanteelta. Telkun päällä on Inun pallopeli.
 Uusi seinä näyttää tältä:


Pikkusohva käännettiin (näkyy seuraavassa kuvassa), kiipeilypuu vaihtoi paikkaa, yksi mustista hyllyistä siirrettiin katon rajaan kulmaan, sieltä laitettiin valkoiseksi maalattu lauta tuonne hyllyn päälle, jossa edelleen on pallopeli. Pehmeästä seinäpedistä (Inun suosikki nukkumapaikka) pääsee nyt uutta valkoista lautaa pitkin käytävän puolelle meidän makuuhuoneen oven ylle kävelemään, ja sitä kautta arkistointihyllylle.



Nyt Inu joutuu hyllyille päästäkseen joko hyppäämään sohvalta korkean hypyn tuonne jouluvalon (hei, on vasta 21.2, ihan okei) luokse, tai kiipeämään kiipeilypuun ylimmälle tasolle asti. Inu menee aina kiipeilypuun kautta. Kiipeilypuu siis siirtyi pari metriä paikasta toiseen, ja nyt Inu käyttää sitä paljon enemmän! Välillä se oikein huokaisee tuossa puun vieressä, että hohhoijaa, tonnehan pitää oikeesti kiivetä että pääsee, kun ennen pääsi hypäten. Puu pitää ehkä kiinnittää seinään, kun se ei nyt ole enää minkäänlaisessa kulmassa.

Inu ilostui tästä muutoksesta aivan älyttömän paljon. En olisi uskonut minkälainen vaikutus pienellä muutoksella voi olla, vaikka toki tiesin että tykkäähän se. Inu saa nyt paljon enemmän liikuntaa sisällä, kun sille heittelee herkkuja tuonne ylätasanteille. Koko systeemin pituus on kuitenkin arviolta 11m, niin siinä saa ihan hyvin kissaa juoksutettua ja pomputettua ylös alas.

Hop!

Sillalla

Ja takaisin portaisiin

Tämä hylly on makkarin oven päällä

Takana näkyy arkistointihylly, jossa on vasemmalla tyhjä kolo. Siellä on nyt Inulle pehmuste, mutta se ei ole vielä unikäytössä.

Tältä pediltä pääsee seinältä toiselle. Ihan on itsensä näköinen :D

Inu on kömpelö, ja on pari kertaa tullut jo alas tuolta. Jaloilleen toki, eikä mitään ole käynyt.

Inu tykkää!

Hyvä tähystyspaikka.

Inu pestiin tuossa viikko sitten. En muista onko sitä pesty kertaakaan kastroinnin jälkeen, ei siis ainakaan puoleen vuoteen. Leikkaamattomana se rasvoittui ikävästi, häntä oli välillä ihan kamalan näköinen ja Inua piti pestä useammin. Inuhan käy päivittäin huvikseen suihkussa, ja pesee itseään, eli se pysyy melko puhtaana. Nyt se oli kuitenkin pesun tarpeessa, turkki oli pakkasten aikana todella sähköinen ja keräsi kaiken pölyn itseensä. Irtokarvaakin jonkin verran nyt on. Pesun jälkeen turkki on ollut ihanan silkkinen ja kiiltävä.

Itse pesuoperaatio oli kyllä taas melkoinen show. Me kokeiltiin tällä kertaa pestä Inu ammeessa, kun sellainen nyt on satuttu hankkimaan. :) Inu tykkää vedestä, mutta ei pesemisestä. Se valittaa kuuluvasti koko pesuoperaation ajan. Laitoimme saunan lämpiämään, kissan ammeeseen istumaan ja kastelimme siinä läpikotaisin. Sitten shampoota. Tässä vaiheessa Inun huuto oli jo niin hirvittävää, että Sora sai kylppärin oven takana melkoisen paniikin ja KILJUI täyttä kurkkua, että mitä te sille kissalle oikein teette! Sora oli pakko päästää katsomaan toimitusta, ja se hädissään yritti nuolla Inua kuivaksi ja pelastaa sitä ammeesta. Kiljuen samalla myötätunnosta. Korvatulpat olisi pitänyt olla, ja varmaan naapureillekin pitänyt sellaiset käydä viemässä... Shampoo sai muutaman minuutin vaikuttaa ja sitten Inu huuhdottiin ensin ammeessa ja sitten suihkussa. Se ei kovin paljon rimpuile, ääni vaan on hirvittävä - mutta Soran ääni on kyllä vielä kymmenen kertaa pahempi. Suihkun jälkeen Inu kuivattiin nopsasti pyyhkeellä, sitten Sora rauhoittui ja pääsi kylppäristä pois, ja me mentiin kolmisteen saunaan. Inu kuivatteli saunassa ja saunomisen jälkeen harjattiin ja föönattiin kunnolla kuivaksi. Pesun ja kuivauksen aikana Markus piti Inua ja minä pesin/kuivasin. Seuraavan yön Inu mökötti Makelle ja nukkui poikkeuksellisesti mun vieressä.

Miten teillä kissat pestään ja mitä mieltä ne siitä ovat?

Poseeratakin ehtii. 2-vuotias hurmuri.
Meillä on nyt hyvin jännittävät ajat, kun lapsen syntymä on joko päivien tai viikkojen sisällä tapahtuva. Yksi iso asia tässä tietysti on, että miten eläimet saadaan hoidettua. Nyt vaikuttaa siltä, että joudun sektioon vauvan perätilan vuoksi - varmuutta ei vielä ole, mutta se on hyvin todennäköistä. Olen siksi varautunut siihen, että sairaalassa voi vierähtää jokunen päivä oletettua kauemmin. Ja että en ole sitten heti lenkille lähdössä, kun sieltä kotiudun, vaan toipuminen voi kestää pidempään. Kun lähdemme sairaalaan, niin Sora on menossa hoitoon parhaan ystävänsä Nadan luokse, tai jos heille tulee este (ikävästi juuri hiihtolomatkin tässä), niin toisen kaverinsa Runon luokse, tai varavarapaikkana bestiksensä mummolaan, ja naapurikin on luvannut että sinnekin saa tarvittaessa heittää. :D Lenkitysapua on myös luvassa, jos alkuajat vauvan kanssa kotona on ihan kaaosta. Riippuu nyt kovasti siitä, minkälaisessa kunnossa mä sitten olen.

Inulle on varma hoitopaikka tiedossa yhden ihanan faninsa luona. Kävimme tänään tutustumassa Inulle vieraaseen kotiin, jossa on suloinen maalaiskisu Höntti. Höntti on kiltti tyttö, ja uskon että sillä ja Inulla menee sitten oikein hyvin. Nyt kun pari tuntia saivat toisiinsa tutustua, niin pientä murinaa oli puolin ja toisin, mutta toinen aina kohteliaasti väisti ja kauempaa nuuskuttelivat. Välillä jo purnauteltiin ja Höntti kehräsi. Inu rentoutui huiskalla leikkimään ja makoilemaan, eli hyvin meni ensikäynti. :) Inu on kyllä superhelppo, sitä ei yhtään haitannut kun autosta kannettiin boksissa Kuopion keskustassa, vaan katseli ihan rentona että mihinkäs mennään. Ja uudessa paikassa tutki ensimmäisenä tietysti suihkun. Oikeastaan Inun voisi viedä hoitoon ihan mihin tahansa, kunhan paikassa vaan on suihku.

Onko teidän kissoille helppo löytää hoitopaikkoja?

lauantai 20. helmikuuta 2016

Soran uintikuvia AaltoTassusta

Sora kävi tänään neljännen kerran uimassa AaltoTassussa, ja pienen alkukiljunnan jälkeen homma sujui paremmin kuin koskaan aikaisemmin! :) Ihana nähdä miten kehitystä on tapahtunut ja Sora on oppinut käyttämään takajalkojen lihaksia entistä paremmin.

"Kyllä voit ihan keskenäs leikkiä sillä pallolla, kun sen sinne veteen vieritit"

"Et oo täti tosissas!"

"Mutta kun on niin märkääää!"

"Okei okei, mennään sitten tyylillä!"

"TYYLILLÄ!"

"Ouh, noloa, eihän toi tullut kameraan?"

"No niin mami, täältä mä tuun!"

"Otahan isi parempia kuvia. Oonko söpö?"

"Huilitauko"

"Joo, kyllä mä nyt handlaan tän lähdön jo ihan ite"

"Täällä polskitaan"

"Onhan hyvä kuvakulma?"

"Tärkeintä on pitää nenu ja häntä pinnalla"

"Mun kippurahäntä on hyvä peräsin"

"Vielä yks kuva, jooko"

torstai 18. helmikuuta 2016

Sora doboilee 4/5

 Kolmannen viikon treenipäiväkirja


Tällä viikolla doboilu jäi vähän vähemmälle, koska oli muuta ohjelmaa ja viikonloppu meni Soralta levätessä kun sai lauantaina rabiesrokotteen ja on ollut siitä vähän väsähtänyt.

Ma 8.2
-Aamulenkki 20min hihnassa, nähtiin koirakavereita (Nuka, Danny ja Aira) nopsasti
-30min kävely illan treeneihin
-60min dobotreenit
-30min kävely kotiin
+ tarhailut

Ti 9.2
-Lepopäivä koiralla ja omistajalla
-Aamupäivälenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
+ tarhailut

Ke 10.2
-Aamupäivälenkki 30min (10min hihnassa + 20min vapaana metsässä/jäällä)
-Iltapäivälenkki 50min keskustassa, Sora näytti mun kaverin Runo whippetille miten siellä käyttäydytään. Runo on vielä ihan pentu.
-Illemmalla liikeratojen avaukset (5x per liike)
-Iltalenkki 25min hihnassa
-15min doboilua: kerrallaan minuutti tyynyllä ja harjoitusten välillä ravailua
-Venytykset, 10s per liike
+ tarhailut

To 11.2
-Aamupäivälenkki 60min (10min hihnassa + 50min vapaana metsässä)
-Illemmalla vajaa pari tuntia kylässä Soran bestiksen Nadan luona, tytöt leikkivät koko ajan. Pikapissatus illalla.
+ tarhailut

Pe 12.2
-Aamupäivälenkki 30min hihnassa
-Liikeratojen avaukset ennen lenkkiä
-Lenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Noin 2,5 tuntia uuden koirahallin, K9 Centerin avajaisissa. Sora osallistui Houkutusten Highway -viestikilpailuun naapurikoirien kanssa. Olen tosi ylpeä Sorasta: se juoksi lelu- ja herkkuhoutusten ohi mun kutsuessa sitä ilman mitään ongelmaa, vaikka oli kova meteli ja viereisellä radalla juoksi toinen koira. Neljä kertaa käytiin radalla ja sijoituttiin kolmansiksi kuudesta joukkueesta. Sora oli niin loistavan paras <3 Minä tosin tulin sitten jäätävän kipeäksi tästä urheilusuorituksesta, ja vietin seuraavan päivän leväten. Sain vielä flunssankin kaupan päälle. Käy katsomassa Valokuvaaja Iita Sillanpään ottamia kuvia tapahtumasta täältä. Bongaa kuvista Soran hienot kiihdyttelyt :)
-Venytykset, 10s per liike
+ tarhailut
Avajaisissa Sora sai kuunnella ja nähdä minkälaista on nose work - sitä olisi kiva joskus kokeilla
La 13.2
-Aamupäivälenkki 40min (10min hihnassa + 30min vapaana metsässä)
-Rabiesrokotus, jonka vuoksi loppu viikonloppu lepäilty eikä doboiltu
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
+ tarhailut
Su 14.2
-Aamupäivälenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Päivälenkki lumihangessa 15min
-Liikeratojen avaukset (5x per liike)
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
 + tarhailut

Ystävykset ystävänpäivänä
Yhteenveto: Sora on lenkkeillyt tällä viikolla 7,5 tuntia eli keskimäärin 65min päivässä. Vähän vähemmän kuin edellisillä viikoilla. Tällä viikolla on ollut muutama lepopäivä. Mä totesin keskiviikon metsälenkin jälkeen, että taisi jäädä viimeiseksi pidemmäksi metsälenkiksi tän vatsan kanssa ja mies saa nyt lenkittää Soraa sitten sen mitä se metsässä liikkuu. Mun on nyt pakko alkaa vähentää liikkumista. Perjantain kisailu oli kyllä vielä oikein piste iin päälle. :D Vauvan tuloa odotellaan tässä parin kolmen viikon sisällä. Sora on nähnyt kavereita taas muutaman tunnin ajan. Näitä juttuja kun kirjaa ylös (en ole ikinä ennen pitänyt minkäänlaista kirjaa), niin huomaa että Soralla on aika sosiaalinen elämä. Kaverit on parasta mitä se tietää.

 

Dobotreenit, neljäs kerta

Sora kävi maanantain treeneissä mun miehen kanssa, koska olin/olen flunssassa. Uutena liikkeenä tuli vatiliike niin, että takatassut ovat tyynyn päällä. Miehellä ja Soralla oli mennyt hyvin ja Sora oli jaksanut ihan kiitettävästi olla treeneissä. Sora piristyi juuri ennen treenejä lauantaina saadusta rabiesrokotteesta, 2 vuorokautta se oli aika väsähtänyt. Nyt ei tarvitse rabiesta kolmeen vuoteen uusia, jos ei tule ulkomaan matkoja. Mä toivon kovasti että pääsen itse mukaan vielä viimeiselle kurssikerralle, joka on ensi maanantaina. Silloin on myös fysioterapeutin lopputarkastus. Soran lihaskunto on parantunut näiden viikkojen aikana, ja se on oppinut käyttämään oikeaa takajalkaa paremmin. On ikään kuin löytänyt sen jalan uudestaan.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Sora doboilee 3/5

Toisen viikon treenipäiväkirja


Tämä jäi luonnosasteelle, joten tulee vähän myöhässä. Toinen treeniviikko:

Ma 1.2
-Aamupäivälenkki 40min (10min hihnassa + 30min vapaana metsässä ja jäällä)
-30min kävely illan treeneihin
-60min dobotreenit
-30min kävely kotiin
+ tarhailut

Ti 2.2
-Aamupäivälenkki 60min hihnassa
-Illemmalla liikeratojen avaukset (5x per liike)
-15min reipas kävely hihnassa ja noin 60min treenit pihassa naapureiden kanssa: harjoiteltiin luoksetuloa erilaisten herkku- ja leluhoukutusten ohi. Loppuajasta koirat (Sora, Nuka-collie, Juuli ja Naava kultsut) juoksenteli ja leikki vapaana.
-Venytykset, 5s per liike
+ tarhailut

Ke 3.2
-Liikeratojen avaukset (5x per liike) ennen lenkkiä
-Aamupäivälenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Lenkin jälkeen 10min doboilua tasapainoilutyynyillä, kerrallaan minuutin verran tyynyllä.
-Venytykset, 5s per liike
-Iltapäivällä pikapissatus metsässä ja mentiin hierontaan Aalto-Tassuun
-Tunnin hieronta. Soran takajalat (takareidet) oli jumissa, vasen saatiin hyvin auki, mutta oikea jäi kireäksi. Tuttu hieroja totesi Soran selkeästi tehneen töitä oikealla jalalla, nyt vaan pitäisi löytää sellainen tasapaino treenaamiseen, ettei jumitiloja jäisi. Pieniä hetkiä treeniä ja verryttelyä joka välissä. Pikapissatus kotiin tullessa, Sora nukkui koko illan todella rentoutuneena BOT-loimi päällä. (käyttää loimea treenien jälkeen ja öisin, tosin en muista aina yöksi sitä laittaa)
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
+ tarhailut

Hieronta sai Soran täysin veteläksi koko loppu illaksi.
To 4.2
-Liikeratojen avaukset (5x per liike) ennen lenkkiä
-10min leikkiä pihassa Juulin ja Naavan kanssa
-Aamupäivälenkki 50min hihnassa, käytiin Matkuksen Mustissa ja Mirrissä ostoksilla
-Soran vatsa tuli kipeäksi, ripuloi ja oli illalla todella väsynyt. Annoin maitohappobakteeria ja sitten piristyi, yöllä ei ollut enää mitään ongelmaa.
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
+ tarhailut

Pe 5.2
-Aamupäivälenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Illemmalla liikeratojen avaukset (5x per liike)
-10min doboilua tasapainoilutyynyillä, kerrallaan minuutin verran tyynyllä ja joka harjoituksen jälkeen heittelin Soralle raksuja niin että se ravasi niiden perässä
-Venytykset, 10s per liike
-Iltalenkki 30min hihnassa, puolet lumihangessa ja puolet tiellä
+ tarhailut

La 6.2
-Aamulenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Ennen iltalenkkiä liikeratojen avaukset (5x per liike)
-Iltalenkki 70min (10min vapaana + 60min hihnassa, osa lenkistä raskaassa lumessa jäällä)
-Venytykset, 10s per liike
+ tarhailut

Su 7.2
-Aamulenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä)
-Illemmalla liikeratojen avaukset (5x per liike)
-Iltalenkki 50min hihnassa
-Lenkin jälkeen 15min doboilua tasapainoilutyynyillä, kerrallaan minuutin verran tyynyllä ja joka harjoituksen jälkeen heittelin Soralle raksuja niin että se ravasi niiden perässä
-Venytykset, 10s per liike
+ tarhailut

Yhteenveto: Sora lenkkeili viikon aikana 8t 15min, eli keskimäärin 70min/päivä, siis lähes saman verran kuin viime viikolla. Viime viikosta poiketen tällä viikolla lenkkeiltiin pääsääntöisesti hihnassa ja suurimmaksi osaksi ihan tiellä, syystä että mun alkaa olla tosi hankala mennä lumihangessa ja epätasaisessa maastossa. Vapaana Sora lenkkeili viikossa vain 1t 40min. Mä en yksikseni oikein enää mielelläni lähde metsään, ja nyt kun tuli plussakelit, niin täällä on vielä liukastakin. Käytän nastoja kengissä, mutta tasapaino on silti aika huono.

Doboilun suhteen päästiin nyt jonkinlaiseen rytmiin. Maanantain treenien lisäksi Sora tasapainoili tyynyillä ke, pe ja su. Keskiviikkona Soralla oli hieronta ja arvatenkin se oli aivan jumissa. Soran on tarkoitus jatkaa myös Aalto-Tassussa uintia, tälle viikolle en taida ehtiä varata sille aikaa uintiin, mutta jospa ensi viikolla.

Liikeratojen avaukset sujuvat jo rutiinilla, Sora näyttää hauskalta jumpatessaan. Mun pitäisi saada se videolle :) Se muistaa jo itse liikkeet. Liikeratojen avaukset tehtiin joka päivä ja venytyksetkin kuutena päivänä, väliin jäi vain yksi päivä jolloin Soran vatsa oli kipeänä. Venytykset saatiin pidennettyä viidestä sekunnista kymmeneen sekunttiin. Tavoitteena olisi sellainen 20s.

Dobotreenit, kolmas kerta

Opeteltiin uusia liikkeitä ja kun ymmärsin ohjeen väärin, niin tehtiin jo vähän haastavampaakin liikettä - hups. Sora oli tunnin lopussa jälleen tosi väsynyt, vaikka taukoja pidettiinkin. Sora opetteli nyt mm. vatiliikkeen, eli etutassut tasapainoilutyynylle ja takajalat liikkuu muutamia askelia sivulle päin. Mulla oli tunnin aluksi sille perus koiranherkkuja ja kissannappuloita, mutta ne kiinnostavat vain hetken, ja sitten siirryttiin maksanameihin, niin oli taas intoa tehdä. Treeneissä menee tosi paljon herkkuja, joten niihin on saatava vaihtelua. Sora palkkautuu parhaiten leluista ja leikistä, mutta Dobossa herkut on kätevämpiä.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Kategoriasuosikit

Sain Pikkupedot blogista kissablogeissa pyörineen kategoriahaasteen. Tämä on aika vaikea, koska koirarodut ja roturyhmät ovat minulle paljon tutumpia, kuin kissojen neljä kategoriaa. Kategorioissa tapahtui vuodenvaihteessa vielä muutoksia, ja somputkin on nyt neloskategoriassa.

Mistään kategorioista en tiennyt yhtään mitään, ennen kun aloimme miettimään omaa kissaa pari vuotta sitten. Päätimme että rotukissa se on, mutta roduista ei ollut juurikaan tietoa. Siispä lueskelimme mieheni kanssa läpi Kissaliiton rotukuvaukset ja rajasimme sieltä rotuja jotka meitä kiinnostaa - noh, somalihan tuli molempien suosikiksi ihan samantien. Nyt on jännä huomata, että silloiset kiinnostuksen kohteet ovat itseasiassa vaihtuneet. Kun etsimme kissaa, niin minulle oli aika tärkeäkin kriteeri se, että sillä pitää olla puolipitkä tai pitkä turkki. Lyhytkarvaiset olivat kaikki poissa laskuista, koska ne eivät mielyttäneet ulkonäöllisesti minua yhtään. Nyt asia on vähän toisin, katsotaanpa:

Kategoria 1

Tämä on aika vaikea. Tykkään birmoista, koska sen mitä olen niitä tavannut, niin ovat olleet mukavia kissoja. Sanon kuitenkin suosikikseni turkkilainen van. Ja totean sitten samantien, että käytännön kokemusta minulla on näistä aika olemattomasti, mutta vähän koiramainen luonnekuvaus kuulostaa hyvältä.

Kategoria 2

Aika helppo: norjalainen metsäkissa. Tällaisiin mä ihastuin monta vuotta sitten kissanäyttelyissä. Ja omaa kissaa miettiessä norjalainen oli ensimmäinen vaihtoehto. Nyt en muista ihan tarkalleen miksi tästä ajatuksesta luovuttiin heti alkumetreillä, olikohan se tuo koko. Mähän halusin kissaa etsiessämme pikkuisen tyttökisun ja mies taas halusi ison kollin - Inu on nyt sitten semmonen 4,5-kiloinen kollipoika <3

Kategoria 3

Tosi vaikea. Yllätyin itsekin tästä, mutta noiden rotukuvausten perusteella mun suosikki näistä kissoista on burma. En tiedä burmista yhtään mitään. Tämä oli somalin ohella mun miehen suosikkeja kun mietimme rotuja, ja mä tyrmäsin tän koska "turkki puuttuu". Nyt se karvapeite ei ole ollenkaan enää niin tärkeä, vaan luonne on paljon merkityksellisempi, ja burman luonnekuvaus kuulostaisi meidän perheeseen sopivalta. Lyhytkarvaiset myös näyttävät minusta nykyään hienoilta - joku asennemuutos on tapahtunut.

Kategoria 4

Tietysti somali, ja samaan hengenvetoon totean, että voisin kyllä ihan yhtä hyvin ottaa myös abessinialaisenLuonne näillä on sisarusrotuina ihan samanlainen ja karvan pituudella ei ole enää merkitystä. Myös venäjänsininen viehättää - ulkonäöllisesti ainakin, livenä kun en ole tavannut muuta kuin ohimennen.

Mä en haasta ketään koska niin moni on jo haastettu, mutta tähän haasteeseen saa tarttua kuka vaan, joka ei ole sitä vielä saanut!

Mun suosikkikissa: savolainen pussikatti

Olen haaveillut toisesta kissasta. Kaksi kissaa ja kaksi koiraa vaan pitäisi olla, ja ehkä aikanaan joskus onkin. :) Inu varmaankin tykkäisi seuralaisesta, mutta toisaalta - se on niin meidän ihmisten perään, ja saa painitarpeet tyydytettyä Soran kanssa, että ei sinäänsä kaipaa kaveria. Osa kissoistahan vaatii kaverin eikä ole onnellinen yksinään, mutta Inu on kyllä niin meidän ihmisten kissa, että sille kissakaveri ei ole mitenkään pakollinen. Vauvan tulo voi toki muuttaa myös näitä ajatuksia - haluaisiko Inu sittenkin kissakaverin jo lähitulevaisuudessa?
Tätä ei ole kuitenkaan sen enempää vielä mietitty. Nyt loogiselta tuntuu, että jos meille tulisi toinen kissa, niin se olisi somppu tai aby ja väriltään sininen. Toinen koira on myös vain haavetasolla, syystä että vauva saa tulla ja kasvaa ja Sora saa myös aikuistua, ennen kun koiraa mietitään. Rodusta en ole enää ihan varma, shiban lisäksi on siis tiedossa mikä on se toinen vaihtoehto. Shiba meille parhaiten sopii, mutta haluaisin ennen kaikkea terveen koiran, joten neljännen shiban hankkiminen tuntuu kolmen sairastelijan jälkeen kyllä aika... riskialttiilta. Noh, katsellaan. :)

Ai mitennii löysät lonkat?

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Sora doboilee 2/5

Ensimmäisen viikon treenipäiväkirja

En tiedä kiinnostaako tämä yhtään ketään, mutta laitan tänne meidän treenipäiväkirjankin. Lähinnä siis omaksi ilokseni itselleni muistiin. :) Tähän on kirjattu paljonko Sora on lenkkeillyt, leikkinyt kavereiden kanssa, ja vähän mitä ollaan tehty. Ensimmäinen viikko oli lähinnä tuota opettelua, ei niinkään vielä treenaamista. Tarhailut on mainittu, jotta kukaan ei luule Soran käyvän ulkona vain kahdesti päivässä. Sora tekee siis yleensä 2 lenkkiä ja käy tarhassa noin kolmesti päivässä pissalla. Lopuksi katsaus maanantain dobotreeneihin ja viimesenä Inun kuulumisia.

Ma 25.1
-Aamupäivälenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä lumihangessa)
-30min kävely illan treeneihin
-60min dobotreenit
-30min kävely kotiin
+ tarhassa käyntiä x 3. Meillä on iso aidattu piha, jossa paksusti lunta. Sora käy aina noin 3 krt päivässä tarhassa, mutta ei viivy pitkiä aikoja

Ti 26.1
-Aamupäivälenkki 50min (10min hihnassa, 40min vapaana syvässä lumessa metsässä ja jäällä)
-Pari tuntia naapurissa kylässä, rauhallista pientä leikkiä Juuli ja Naava kultsujen kanssa
-Illalla noin 15min liikeratojen avauksia. Opetin Soraa pyörähtämään kosketuskepin avulla, jotta mun ei tarvitsisi kyykistellä niin paljon. Teimme ilmeisesti liian monta toistoa tätä, koska Sora sitten rapsutti itseään ja oli  2 sekunttia oikea takajalka ilmassa. Pyörähtäminen oli siis haastavaa oikealle, eli heikon jalan puolelle. Liikeratojen avaukset tarkoittaa Soran kohdalla pyörähdyksiä ja kahdeksikkoja sekä istuen ja seisten tehtäviä ojennuksia, esim. istuen herkun ottaminen kaula pitkänä kuono kohti kattoa ja etutassut maassa. (Ihan kaikkein vaikeinta, kun haluaisi olla koko ajan kurrena tassut ilmassa)
-Harjoittelimme tasapainoilutyynyn käyttöä, lähinnä siis siihen menemistä ja ihan joitain sekuntteja pysymistä.
-Iltapissatus 15min hihnassa
+ tarhailut

Lumihangessa rämpiminen on paljon rankempaa, kuin kävellä sama matka auratulla tiellä.
Ke 27.1
-Aamulenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä lumihangessa)
-Iltalenkki 30min hihnassa
-Illalla 10min liikeratojen avauksia, 5x per liike. Hitaasti ympäri pyörähtäessä ja kahdeksikkoa tehdessä Soran lonkat lonksuivat. Ääni ei ole koskaan ennen kuuluut kävellessä, vain ravatessa. Siihen ei kuitenkaan vaikuta liittyvän kipua.
-Harjoittelimme tasapainoilutyynyn käyttöä
+ tarhailut

To 28.1
-Aamupäivälenkki 35min (10min hihnassa + 25min vapaana jäällä/metsässä syvässä lumessa)
-Illalla ennen lenkkiä liikeratojen avaukset, 5x per liike per suunta
-30min lenkki hihnassa auraamattomalla tiellä. Käveli suoremmin kuin yleensä. Normaalisti oikea takajalka astuu liikaa vatsan alle. Polkupyörän renkaan jälki oli huippuhauska, olisi halunnut siinä kävellä jalat ristissä... Mutta kun ei saanut lupaa, niin käveli normaalia paremmin.
-Lenkin jälkeen venytykset, 5 sekunttia per liike
-Harjoittelimme tasapainoilutyynyn käyttöä
+ tarhailut

Pe 29.1
-Aamulenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä lumihangessa)
-Paras kaveri Nada (kääpiöpinserin näköinen sekarotuinen) kylässä päivällä reilun tunnin, jonka ajan koirat paini keskenään.
-Iltapäivällä viikonloppuvieraaksi tuli Eino cockerspanieli 5kk, oli Soran mielestä tosi rasittava tyyppi. Paljon leikkiä/riehumista/örvellystä.
-Ennen iltalenkkiä liikeratojen avaukset, 5x per liike per suunta
-Iltalenkki 30min (10min hihnassa ja 20min vapaana lumihangessa Einon kanssa)
-Lenkin jälkeen venytykset, 5 sekunttia per liike
+ tarhailut

La 30.1
-Eino kylässä
-Aamupäivällä 60min kävelylenkki hihnassa ilman Einoa, pientä leikkiä Juulin ja Naavan kanssa lenkin lopuksi vapaana
-Iltalenkki ilman Einoa 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä lumihangessa)
-Leikkiä/riehumista/örveltämistä Einon kanssa. Lelua repiessään Sora oli hetken aikaa oikea takajalka ilmassa, leikki keskeytettiin. Ei doboilua tänään.
+ tarhailut

Su 31.1
-Eino kylässä
-Parin tunnin makkaranpaistoretki vapaana + riehumiset lumihangessa
-Eino lähti iltapäivällä, Sora on aivan kuitti, joten emme käytä tasapainotyynyä tänään. Tänään lelua revittiin taas, mutta se ei aiheuttanut ontumista.
-Ennen iltalenkkiä liikeratojen avaukset, 5x per liike per suunta
-Iltalenkki 20min (10min hihnassa + 10min vapaana metsässä lumihangessa)
-Lenkin jälkeen venytykset, 5 sekunttia per liike
+ tarhailut
Einon kanssa makkaranpaistoretkellä

Huomioni tältä ensimmäiseltä viikolta: Liikeratojen avaukset kannattaa tehdä ennen lenkkiä, koska silloin Sora saattaa liikkua paremmin. Viikonloppu oli poikkeuksellinen koiravieraan takia, ja Sora on sunnuntai-illan ollut totaalisen väsynyt sekä henkisesti että fyysisesti. Siksi doboilua ei tehty loppuviikosta.

Sora on tällä viikolla lenkkeillyt noin tunnin päivässä (50-80min, makkaranpaistoretki pari tuntia) ja leikkinyt koirakavereiden kanssa neljänä päivänä viikossa. Vapaana on oltu lenkillä/retkellä tällä viikolla vähän yli 4 tuntia ja hihnassa vähän yli 4,5 tuntia, yhteensä siis vähän alle 9 tuntia viikossa - aikalailla puolet vapaana ja puolet hihnassa (pääosin fleksissä). Koirakavereiden kanssa on leikitty useampi tunti. Normaalisti Sora lenkkeilisi päivittäin noin 1,5-2 tuntia, mutta nyt mun jaksaminen tän vatsan kanssa ei ihan riitä siihen. Oon ihan tyytyväinen, että keskimääräinen lenkkeily on päivittäin reilun tunnin kuitenkin, ja tämä siis aika paljonkin ollut umpihangessa rämpimistä - parhaimmillaan lunta on ollut jäällä mun polveen asti paikoitellen. Mun liikkuminen vähentyy nyt koko ajan, ja doboilu on Soralle hyvä lisä, koska se väsyttää sitä sisätiloissa ilman että mä joudun muuta kuin kyykistelemään.

Liikeratojen avaukset muistettiin tehdä kuutena päivänä, venytykset loppuviikon puolella kolmena päivänä. Tasapainoilua alkuviikosta neljänä päivänä. Nämä on ollut ihan lyhyitä tuokioita, alle 15min. Ei sitten minkäänlaista rytmiä vielä tällä ekalla viikolla.

Dobotreenit, toinen kerta


Maanantaina doboiltiin taas. Uudelle hallille oli nyt asennettu tekonurmikkomatto, jota ei ekoissa treeneissä vielä ollut. Kokeilimme uusia välineitä ja Sora oli jo melko pitkiäkin aikoja tasapainoilemassa. Se jaksoi keskittyä tosi hyvin koko tunnin omaan tekemiseensä ja oli pääosin ilman hihnaa, eikä välittänyt toisista koirista. Tunnin lopuksi Sora ystävystyi Martin kanssa, uusi kiva koirakaveri, vaikka onkin lyttynaamainen ja töpöhäntäinen. :) Sora tykkää kaikista kokoon ja rotuun katsomatta - paitsi jos sille haukkua räksytetään päin naamaa, niin sitten menee hermot, ja Eino oli liian vilkas Soran mieleen. Eino on tosi jääräpäinen, eikä oikein uskonut Soraa, vaikka Sora sitä lumihangessa pyöritteli moneen kertaan. Meillä oli koko viikonlopun ihan hirveää meteliä, kun Sora rääkyi pennulle. Einosta tulee varmaankin Soran kaveri sitten kun vähän kasvaa ja rauhoittuu.

Seuraavalla viikolla, jota nyt eletään, Sora jatkaa samoja harjoituksia, mutta tekee niitä pidempiä aikoja ja säännöllisemmin. Tasapainoilutyynyn käyttö ja venytysten tekeminen on nyt jo hallussa hyvin, eli enää ei tarvitse harjoitella niin kuin ekalla viikolla. Tasapainoilua pyritään tekemään nyt jokatoinen päivä.


Tässä on ideana, että Sora joutuu nostamaan heikompaa takajalkaa korkeammalle. Pää pysyy matalalla kun samalla napsii herkkuja.

****************

 

Inu lähettää kaikille faneilleen närkästyneitä terveisiä, että hänet on tyystin unohdettu ja hänen perusoikeuksiaan on laiminlyöty pahemman kerran. Jopa synttärit unohtui eilen!! Meidän pösilö siis täytti eilen 2.2. kokonaista 2 vuotta! Me juhlitaan tätä vähän myöhemmin, mulla on tosi huono omistaja fiilis, kun pääsi unohtumaan. Vaikka eihän Inu nyt siis oikeasti itse tajua asiasta hölkäsen pöläystä. :D


Meillä on ollut Inun kanssa oksenteluongelmaa jo loppusyksystä asti. Meni aika kauan ennen kun käsitin mistä satunnainen oksentelu johtuu, ja se johtuu siis siitä, että Inulla tulee öisin liian pitkä väli syömiseen ja sitten sillä on aamulla niin kova nälkä, että se hotkii ja oksentaa. Tähän on nyt löytynyt sellainen ratkaisu, että se saa aamulla ihan ekaksi vähän raksuja, ja vähän myöhemmin pienen annoksen märkäruokaa. Se tarkoittaa sitten nälkäistä ja tyytymätöntä kattiherraa. Nyt kun mun unirytmi on aika huono - mä valvon öisin vauvan liikkeiden takia ja nukun parhaiten aamupäivät kun vauvakin nukkuu, niin Inun aamuruokinta on miehen velvollisuus. Inu saa siis aamulla raksunsa, mutta kun mä nousen välillä tosi myöhään, niin se märkäruoan saaminen sitten venyy. Ja jos mä erehdyn antamaan sitä enemmän kuin naurettavan ruokalusikallisen, niin kissanruokaoksennus katetaan Soralle lattialle taikka mattoservetille 90% varmasti. Eli Inu saa siis aamulla ja aamupäivällä tosi pienet annokset ruokaa, ja arvatkaa vaan ottaako sitä sitten kaaliin. Isompaa annosta ei vaan voi antaa, ennen kun pikkuannokset on imeytynyt. Inu on yleensä tosi hyvätapainen kissa (meillä on kyllä rutkasti tiukemmat säännötkin, kuin monessa muussa kissahuushollissa - meidän pöydillä ei esim saa olla mitään mikä on käynyt kissanhiekkalaatikossa...), mutta nyt se on kunnostautunut protestoimaan raapimalla mattoa. Ostettiin Ikeasta tuollainen 15 euron harmaa matto, joka oli kyllä loisto-ostos muuten. Siinä on liukuestepohja, ja se pysyy paikallaan eläinten ralleissa. Ja kun on halpa, niin Inun oksennukset ei niin haittaa, jos tuohon osuvat. Inu on jokaikinen päivä raapimassa mattoa, vaikka tietää ettei niin saa tehdä. Sitten se on hengaillut tiskipöydällä, vaikka tietää ettei sinnekään saa mennä. Ja se pöllii Soran ruoat, vaikka todellakin tietää, ettei se käy. Nää on ehkä ihan pikkujuttuja muille, mutta koska Inu normaalisti on aika unelmakissa, niin tää että sitä joutuu kieltämään nyt joka päivä, niin on aika omituista. Siis Soraakaan ei tarvitse nyt muistuttaa talon säännöistä ollenkaan niin usein, kuin Inua! Noh, toivotaan että tää tilanne tästä vielä tasaantuu ja Inu tottuu uuteen ruokintamalliin.


Olen nyt viime aikoina miettinyt myös sitä, miten Inu tulee suhtautumaan vauvaan. En todellakaan tiedä. Inu ei ole ollut vauvoista yhtään kiinnostunut, kun on niitä nähnyt. Sorahan todennäköisesti hengailee vauvan kanssa sitten 24/7, eikä enää leiki Inun kanssa niin paljon kuin ennen. Niiden leikkiminen on nyt muutenkin vähentynyt paljon, kun Sora on alkanut aikuistumaan (?! on se varmaan...). Inu saa olla vauvan kanssa niin paljon kuin haluaa, ja saa olla olematta jos niin tahtoo. Mä toivon, että se ei tunne itseään sitten ulkopuoliseksi. Tarkoituksella sitä ei jätetä ulkopuolelle tietenkään, vaan se saa touhottaa vauvan kanssa - mutta jos se ei tahdo olla vauvan lähellä, ja mä taas olen kiinni vauvassa tosi paljon, niin mitäs sitten? Jää nähtäväksi. Inu ei myöskään vaikuta edelleenkään millään tavalla hoksaavan, että meille vauva tulee, joten se saattaa olla sille melkoinen järkytys. Sora on kuitenkin valmistautunut ja odottanut jo 8kk. Toisaalta Inu on kyllä ihan kaikkein sopeutuvaisin kissa mitä olen ikinä tavannut, joten ehkä se ottaa vauvankin ihan hyvin vastaan. Toivotaan!